Voisinko jo jäädä äitiyslomalle? Aamupahoivointi on tehnyt paluun. Herätessä on ihan kohtalainen olo, mutta kun nousee sängystä ja aloittaa päivän, lentääkin sitten seuraavassa hetkessä yrjö. En kykene enää juomaan Mehukatti sekamehua, olen traumatisoitunut. Tuntuu jokseenkin turhalta istua töissä, etenkin näinä hiljaisempina päivinä kun ei ole mitään tähdellistä tekemistä -muuta kuin juosta työpisteen ja vessan väliä. Voi huoh.
Kesälomaan on aikaa vielä kaksi kuukautta. Sen jälkeen pitäisi sinnitellä töissä vielä kaksi ja puoli kuukautta. Aika nopeasti tämä aika kuitenkin loppujen lopuksi menee. Mutta niinhän ne kesät aina. Yhtenä aamuna huomaat herätessäsi, että kesä oli siinä.
Myös viikonloppu meni taas aivan liian nopeasti. Oikeastaan tuntuu ettei koko viikonloppua olisi ollut lainkaan. Lauantaina ajettiin miehen mummolaan. Mies hosui puutaloissa, itse kökötin kannon nokassa nuuskuttelemassa kesää ja huitomassa hyttysiä loitommalle. Lähtiessä kaivettiin tunkiolta parit madot ja ajettiin vielä järven rannalle ongelle. Jäätiin porttien taakse auton kanssa jumiin, onneksi yhdellä veneilijänuorukaisella oli porttiin avaimet. Siinähän oltaisiinkin oltu, yö autossa venesatamassa.
Sunnuntaina kävin Ässän kanssa lenkillä minkä jälkeen nukuttiin koko perheen voimin päikkärit ja piipahdettiin miehen siskon tytön yksivuotis synttäreillä. Ja nyt on maanantai, taas.
Pähkäiltiin taas myös näitä asumisjärjestelyitä. Meinaa oikeasti alkaa stressaamaan kun mitään ei tapahdu. Eilen eksyttiin yhteen ihan kivaan talonäyttöön, mutta turha sitäkään on miettiä sen enempiä ennen kuin vanhasta päästään eroon. En kuitenkaan haluaisi jättää muuttohommia ihan sinne loppuvuodelle. Tohon yksiöön kun ei pysty hankkimaan edes minkäänlaisia vauvatarvikkeita. Ne ei yksinkertaisesti mahdu ovesta sisään! Ja kuitenkin olisi kiva hankkia niitäkin pikkuhiljaa, eikä kaikkea sitten kerralla. Mietittiin sellaistakin vaihtoehtoa, että josko muutettaisiin väliaikaisesti johonkin vuokrakämppään missä olisi edes se yksi huone enemmän. Ja mielellään oma piha ja oma sauna. Kait sitä hetken kykenisi kiristeämään kukkaron nyörejä ja lyhentämään samaan aikaan vanhan asunnon lainaa ja maksamaan hieman tyyriimpää vuokraa. Ehkä. Mutta sitten taas toisaalta noi muutot ei kuulu mun suosikkeihini ja tuntuisi typerältä muuttaa eessuntaas.
Yksi vaihtoehto olisi muuttaa siihen mun ja exäni rivariin toistaiseksi. Mutta sitten taas jos se nyt yhtäkkiä löytäisikin ostajan, pitäisi meidän löytää nopeasti se oma koti.
Mä en jokatapauksessa saa uutta lainaa ennenkuin pääsen siitä eroon. Stressaa, stressaa, stressaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti